Se on sitten toinen työpäivä takana. Tänään oli jo vähän vauhdikkaampaa menoa kuin eilen, mutta kyllä huvitti kun Leona (lastentarhanopettaja jonka ryhmässä nyt olen) päivän päätteeksi naureskeli että no ”tuntuko jo kiire?” Olin ihan että HÄH? Mikä kiire? Tuolla meno on niiiiiiiiin lepposaa! En edes tajunnu että tuo oli niille kiire päivä. Aivan hullua. Ne varmaan kuolis jo ekana tai viimestään tokana päivänä, jos joutuisvat suomeen töihin 😀 Mut toisaalta, ihan hyvä ajatellen sitä että kolme kuukautta jäljellä 😀 Etenkin loppupäivät on kauheita kun pari viimestä tuntia siellä saattaa olla vaan kaks lasta, ja meitä harjottelijoitakin on se 3 + vakkari henkilökunnasta vähintään yks. No, saapa ainenkin jäljelle jääneet lapset kunnolla huomiota 😀
Päivärytmi siellä menee joka päivä suunnilleen samanlailla. On vapaata leikkiä, välipalaa, toimintaosuutta (jotain yhdessä tekemistä esim. tänään leivottiin, eilen maalattiin), dvd:n katseluhetki, ruokailu, ulkoilu (tosin, nää pysyy sisällä jos tulee vähänkään vettä!) ja lisää vapaata leikkiä. Siinähän se päivä sitten melkein meneekin.
Itte olen kyllä tämänkin päivän perusteella tosi tyytyväinen paikkaan. Ihmiset on pääsääntösesti ihan mukavia, lapsista löytyy mielenkiintosiakin tapauksia, meille annetaan vastuuta mut koko ajan on turvallinen olo ja ja…mitähän muuta. Tunnin ruokkiskin on ihan jees 😀
Mut on kyllä niin huvittavaa, miten täällä ihmiset pitää ilmaa aivan mielettömän kylmänä, vaikka on aivan varmasti yli 5plussa-astetta 😀 Loppuvuodesta täällä kuulemma suljettiin kouluja yms jo siinä vaiheessa kun pakkasta oli 8 astetta. Että silleen 😀 Aika huvittavaa näin suomalaisen näkökannalta. Ja kovasti tulee kauhisteluja siitä että miten me voidaan elää, jos talvella on 20astetta pakkasta 😀
Nyt on pää kyllä jotenkin niin jumissa, etten tän enempää saa pihalle. Kattellaan jos viikonloppuna irtois enemmän.
Ai niin. Kolmas päivä kun sataa kunnolla, ja mulle alkaa riittää. Tosin, onneks se on tuommosta lämmintä sadetta. Mut silti. Kolme kilsaa kun siinä talsii, kahdeksan tunnin työpäivän päälle, ni ei oikein jaksa enää naurattaa. Etenkin jos olet jo aiemmin kastunu työmatkalla, ja ruokkiksella. Että juu. Mut ei kai se ole kuin tottumiskysymys 😀